tiistaina, toukokuuta 29, 2007

Välipala, parempi vaihtoehto














Kuvani ovat edelleen valitettavan amatöörimäisiä, mutta saanette selvän. Kokoustarjoiluja taas. Tällaista on meikäläisen ravintotalous: aterioita lentokoneissa ja neuvotteluhuoneissa, kotona valmiskeittoja ja salaatteja, nekin usein valmiina ostettuja. Eikä vielä edes rakenneta mitään. Kunhan ollaan palkkatyössä.

maanantaina, toukokuuta 28, 2007

Sunnuntai-illallinen

Aivan kuten Pastanjauhajat, mekin kävimme kesän ensimmäisillä jäätelöillä, jotka toimittivat samalla illallisen virkaa. Taannoin tyydyimme tarkkailemaan, mutta nyt ostimme värikkäät vohvelitötteröt (rommikrokanttia ja mantelisuklaata). Väri oli hieno, maku ei valitettavasti yhtä hyvä. Jutun juju onkin siinä, että jäätelöä saa syödä satamaa ja ihmisiä katsellen merituulen tuoksussa.

Tänään jäätelön kaloreita poltettiin tunnin kävelylenkillä...

tiistaina, toukokuuta 22, 2007

Truly

Odotin lauantaina Helsingin rautatieasemalla vieraita. Aseman sisäpihalla oli Malacon uusien Truly-makeisten myynninedistämistilaisuus. Karkkeja sai maistaa, minkä jälkeen oli mahdollisuus äänestää suosikkimakuaan. Jotkut onnekkaat saivat myös hierontaa, koska makeiset haluttiin mitä ilmeisimmin liittää terveelliseen mielihyvään.

Oma suosikkini oli mieto, hedelmäinen viinikumi Truly Splashy. Siinä, kuten muissakin uutuuksissa on 30% vähemmän sokeria. (Vähemmän kuin missä? Ilmeisesti vähemmän kuin heidän aiemmissa resepteissään.) Viinikumeissa on aitoa mehua ja luonnonvärejä.

Jotain kutkuttavaa niissä kyllä on, koska olen jo vetäissyt koko pussillisen. Toki pussi oli aika pieni, vain 110 grammaa. Ja hei, 30% vähemmän sokeria. Kokonaisannos sokeria nyt vain sattui olemaan aika suuri. Näin sitä kuluttaja menee retkuun ;-)

perjantaina, toukokuuta 18, 2007

Il Siciliano oli maukas ja tukuisa

Toinen Lontoon Sohon ruokapaikka, jota todella kannattaa suositella, on Il Siciliano Dean Streetillä. Ruoka oli perinteistä italialaista huomattavasti mausteisempaa, ja palvelu on ystävällistä. Tukevasti raskaana ollut tarjoilijamme väitti olevansa Sisiliasta, kun kysyin, mutta aksentti oli kyllä niin selvä, ettei se varmaankaan sisiliaa ollut :-)

Yllättäen löysin webistä ravintolasta negatiivisia arvosteluja, mutta itse kyllä uskallan suositella paikkaa. Talon viini oli edullista - 11 puntaa pullo jos oikein muistan - ja maukasta: nero d´avola -rypäleestä oli tehty maukas ja suuntäyttävä seurusteluviini. Ei mitään donnafugataa mutta kelvollista.

Seura oli harvinaisen laadukasta. Kaikki kolme naiskollegaani ovat alansa ammattilaisia ja sydämellisiä ihmisiä, joiden kanssa menen mielelläni toistekin syömään. Arjen luksusta on sivistynyt seura.

torstaina, toukokuuta 17, 2007

Kerrassaan mainio tofuhenkinen bento

Bento on laatikossa tarjoiltu kokoelma japanilaista ruokaa. Usein kyse on eväistä, mutta bentoja saa myös ravintoloista. Lontoon Sohossa on Satsuma-niminen japanilainen ravintola, jonka tofubento oli oikein oivallinen. Kaikki tarjolla oleva oli hyvää, ja misokeitto oli kerrassaan maittavaa.

Ravintolan puinen pitkä pöytä lakattuine kansineen muistutti hauskasti suomalaista pirttikaluston pöytää. Söimme alakerran salissa, joka osoitti hyvin, miten kalliiden tonttien Lontoossa tehot otetaan maan alta: rakennuksissa on yllättävän paljon toimintoja kellarikerroksessa, joka joskus jatkuu kadun allekin. Luonnonvalo tilaan saadaan ensimmäisestä kerroksesta, jonka lattia on auki ikkunan kohdalta. Niinpä Satsuman kellariinkin voi kurkistella kadulta.

Jos käytte Lontoossa, menkää Satsumaan.

torstaina, toukokuuta 10, 2007

Lihava ankka vai Lahti?

Mies täyttää 40 syksyllä. Mietin lahjaa. Illallinen Fat Duckissa on yksi vaihtoehto. Toki myös kotikaupungissa pitäisi järjestää juhlat, ehkä jopa kutsua yllätysvieraita menneisyydestä. Ja mennä siihen ravintolaan drinkille, jossa tapasimme. Paitsi, ettei sitä sellaisenaan ole enää.

Voin huoletta kirjoittaa suunnitelmat tänne, koska mieheni ei lue tätä blogia, ellen pakota :-)

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Il Bosco Cortonasta

Olin toissaviikolla Viassa syömässä. Pääruoka oli karitsaa salsicci-makkaroiden kera - ihan hyvää, joskin niin tukuisa annos, etten saanut syötyä kaikkia makkaroita. Mies jaksoi samanlaisen annoksensa kokonaan.

Mutta jälkiruoka oli loistava! Pistaasijäätelöä ja tiukka suklaakakku. Taju oli lähteä. Kokeilkaa, jos käytte.

Aterian jälkeen vetäydyimme enotecan puolelle juomaan miellyttävää Il Bosco -viiniä. Erityisen säväyksen antoi se, että tämä punaviini on Cortonasta, joka on meille tärkeä kaupunki.

Olemme käyneet Cortonassa useita kertoja. Mieleenpainuva visiitti oli 31.12.1999, jolloin vietimme millennium-aaton aamupäivän siellä. Istuimme kaupungin yläpuolella sijaitsevan linnoituksen pihamaalla ja katsoimme Val di Chianan yli vastapäisten kukkuloiden suuntaan. Päivä oli aurinkoinen - ja pirskatin kylmä - mutta laakson yllä leijaili utu. Saattoi olla takoista nousevaa savuakin... Emme siten nähneet niitä kukkuloita, joita yritimme tunnistaa. Siellä oli nimittäin majapaikkamme, jonka terassilta oli tapana katsella jalokiven lailla tuikkivaa Cortonaa illan hämärtyessä.

Yyh. Tuli ikävä Toskanaan.

Marjutille tiedoksi, että juuri Viassa rikoin rillini. Kävelin kumarassa kännykkä korvalla ja etsin hiljaista kolkkaa soittaessani vanhalle opiskelukaverille. Tajusin edessäni olevan lasia vasta, kun sivusilmällä näin lasioven karmit. Siinä vaiheessa oli myöhäistä :-)

Ovi pysyi ehjänä, samoin pää, mutta silmälasien linssin kulma murtui. Tosin se todellakin murtui vasta pestessäni laseja kotona sunnuntaina. Ilmeisesti lämmin vesi laajensi linssin lasia ja piillyt murtuma levähti näkyviin. - Saan korjatut lasit optikolta huomenna.

Tässä jälkiruoka:

sunnuntaina, toukokuuta 06, 2007

Perlassa

Söin lauantaina Tampereella Perlassa. Olen käynyt siellä kymmenen vuoden aikana pari kertaa aiemminkin. Ruoka on aina ollut hyvää, samoin palvelu, mutta hinnat ovat kyllä aika kovat. Pääruoat ovat 25 euron molemmin puolin. Tamperelaisessa Hella & Huoneessa pääruoat ovat 20,50 euroa, ja siellä laatu on mielestäni parempi ja miljöö miellyttävämpi. Ja heidän viininsä! Perlan sisilialainen punaviini ei ollut järisyttävä kokemus.

Joka tapauksessa Perla on pärjännyt jo yli kymmenen vuotta, mikä on saavutus sinänsä.

torstaina, toukokuuta 03, 2007

Oivallinen flunssajuoma

Saat maukkaan kuuman juoman pilkkomalla noin sentin mittaisen palan kuorittua tuoretta inkivääriä mukiin, johon sitten kaadat kiehuvaa vettä ja puristat sitruunasta tipan mehua sekaan. Kelpaa miehellenikin, joka muutoin kieltäytyy sekä teestä että muista epäilyttävän laihoista juomista.

Hyvistä kuumista juomista onkin pulaa, sillä ihan koko ajan ei voi juoda teetä tai kahvia niiden kofeiinipitoisuuden vuoksi. Kamomillajuoma on toki hyvää myös, varsinkin Clipperin luomukamomilla. Tuotenimenä silläkin on tee (tarkemmin sanottuna herbal tea, siis yrttitee), vaikka samalla sen mainostetaan olevan kofeiinitonta. Teetähän on vain teepensaan lehdistä tehty kuuma tai kylmä juoma. Toisaalta pakkaus käyttää myös sanaa infusion, joka onkin paremmin paikkansa pitävä.

tiistaina, toukokuuta 01, 2007

Laantuu, taantuu

Yksi on varmaa. Seuraavan asuntomme keittiö on isompi kuin nykyinen. Tämä nykyinenhän on väliaikainen osoite: asumme vuokralla voidaksemme rahoittaa huvilahankkeemme, jota esittelen osoitteessa Talopaketti.

Hanke on juuri käynnistymässä pitkän tauon jälkeen uudelleen. Se taas tarkoittaa, että näiden sivujen tuotanto tyrehtyy ajoittaisiksi purskauksiksi. Tässä kesällä saattaa vielä olla kohtuullisia kokkitempauksia, mutta talvesta saattaa tulla ankea tällä sivustolla.

Noh, sitten vuoden kuluttua päästäänkin grillaamaan! Ai sitä grillin valintaa ja muiden varusteiden hankintaa. Aijai.