Unohtumattomia illallisia 4

Mökillä kokatessa kannattaa suosia itsekseen valmistuvia ruokia. Useimmiten pilkon jo kaupungissa valmiiksi ison kasan erilaisia vihanneksia. Nakkaan ne pihahellan keittopinnan laidalle kasariin hautumaan. Lämpöä ei saa olla liikaa, etteivät ainekset pala pohjaan. Vihannesten kypsyttyä hyvän aikaa aloitan lihan paistamisen. Kanaruoka on aloitettava miltei yhtaikaa vihannesten kanssa, varsinkin jos on mennyt tyhmyyksissään valitsemaan paksuja kananrintoja ohuiden leikkeiden sijaan.

Eräs tällainen mökki-illallinen meni todella nappiin. Vuosi oli muistaakseni 2002.

Mukanamme oli ystäväpariskunta. Olimme hakeneet Hertsikan K-Hertasta marinoidut karitsanfileet, ja pilkkoneet kesäkurpitsaa, porkkanaa, sipulia ja munakoisoa ison kulhollisen. Vihannesten sekaan hyvin öljyttyyn pataan nakattiin runsaasti yrttejä a la Provence ja hieman valkopippuria ja suolaa. Sitten ne pääsivät hautumaan. Hellan laidalla kiehahtivat myös perunat. Niiden kypsyessä tehtiin salaatti. Kaupungissa pesty ja valutettu salaattiaines sekoitettiin yhteen tomaattisiivujen kanssa, päälle oliiviöljyä ja hieman mustapippuria. Sitten paistettiin lampaanfileet.

Jännittäväksi aterian teki se, että sitä valmistettiin aivan elokuun lopulla. Oli todella kuuma kausi, joten vielä illalla oli miltei +25 astetta lämmintä. Mutta oli armottoman pimeää! Mökin pihavalo ei riitä valaisemaan pihahellaa, joten mukana ollut 8-vuotias poika auttoi kokkia näyttämällä valoa taskulampulla. Siinä sitä sitten tutkittiin, näyttääkö sapuska kypsältä. Minuutteihin ei voi täysin luottaa, kun käyttää elävää tulta ulkona.

Lampaiden onnistumista edesauttoi se, että kokille tuli puhelu, joka pakotti pitämään fileet vajaan minuutin pidempään tulella. Juuri ne viimeiset sekunnit olivatkin tarpeen! Liha oli melkomoisen maukasta. Ja kunnia meni siis ainakin puoliksi Hertan lihamestarille.