Unohtumattomia illallisia 3
Japani päässee tarinoihini mukaan useammankin kerran, sen verran vaikuttava ruokakulttuuri se on.
Tämä illallinen oli kerrassaan tasokas ja hienostunut. Japanilaiset yhteistyökumppanit halusivat tarjota tiimillemme yhteistyötä edistävän arvokkaan illallisen. Ruokalajeja oli seitsemän. Tarjolla oli muun muassa haineväkeittoa. En tiennyt, että sitä on muuallakin kuin Aku Ankan sivuilla - se kuulostaa periaatteessa samalta kuin pääskysenpesät, joita Ankat söivät Kiinan-matkallaan.
Toinen erikoissapuska oli erittäin kallis äyriäinen, jota lennätetään Japaniin suurin piirtein Tasmanian mereltä. Sillä on nelitavuinen nimi, jota en millään saa nyt mieleeni. Emme olleet kuulleetkaan siitä aiemmin, joten illallisen tehot hieman heikkenivät - emme huokailleet ällistyksestä, koska emme tienneet, miten kalliista sapuskasta oli kyse. Saimme faktat selville vasta myöhemmin.
Hainevä kellui kypsennettynä äyriäiskeiton pinnalla. Siihen oli kirjoitettu jokin japanin kielen merkki kastikkeella. Keitto oli ihanaa mutta hainevä ei niinkään... Se oli suhteellisen mauton ja erittäin rasvaisentuntuinen. Ällistelimme kyllä ruokaa sopivan äänekkäästi, joten tarjoajat olivat mielissään. Tuskin sitä toiste syönkään.
Nämä olivat alkuruokia. Jatkossa seurasi hieman konventionaalisemmin dim sum-nyyttejä, kasviksia ja lihaa. Viinin kanssa tarjottu italialainen punaviini oli loistokas. Japanilaisten joukossa oli viiniharrastaja, joten tämä puoli oli hyvässä hoidossa. Mies käyttikin viinin valintaan niin aikaa kuin harkintaa.
Erityisen hauskaksi illallisen teki kuitenkin paluumatkalla ymmärtämme seikka. Japanissa ei arvosteta naisia, jotka syövät reippaasti ruoasta nauttien tai nauravat äänekkäästi. Pitää olla niukkaruokainen, hiljainen ja ymmärtää poistua siinä vaiheessa, kun olisi tyttöbaarin aika. Seurueemme kaksi naista - minä ja Lea - teimme asiat juuri nurinpäin. Tilannetta saattoi pelastaa se, että molemmat olemme lohikäärmeitä sikäläisen horoskoopin mukaan - arvokas merkki - mikä onneksi tuli mainittua illan aikana. Lännessä sillä ei pääse briljeeraamaan.
Tämä illallinen oli kerrassaan tasokas ja hienostunut. Japanilaiset yhteistyökumppanit halusivat tarjota tiimillemme yhteistyötä edistävän arvokkaan illallisen. Ruokalajeja oli seitsemän. Tarjolla oli muun muassa haineväkeittoa. En tiennyt, että sitä on muuallakin kuin Aku Ankan sivuilla - se kuulostaa periaatteessa samalta kuin pääskysenpesät, joita Ankat söivät Kiinan-matkallaan.
Toinen erikoissapuska oli erittäin kallis äyriäinen, jota lennätetään Japaniin suurin piirtein Tasmanian mereltä. Sillä on nelitavuinen nimi, jota en millään saa nyt mieleeni. Emme olleet kuulleetkaan siitä aiemmin, joten illallisen tehot hieman heikkenivät - emme huokailleet ällistyksestä, koska emme tienneet, miten kalliista sapuskasta oli kyse. Saimme faktat selville vasta myöhemmin.
Hainevä kellui kypsennettynä äyriäiskeiton pinnalla. Siihen oli kirjoitettu jokin japanin kielen merkki kastikkeella. Keitto oli ihanaa mutta hainevä ei niinkään... Se oli suhteellisen mauton ja erittäin rasvaisentuntuinen. Ällistelimme kyllä ruokaa sopivan äänekkäästi, joten tarjoajat olivat mielissään. Tuskin sitä toiste syönkään.
Nämä olivat alkuruokia. Jatkossa seurasi hieman konventionaalisemmin dim sum-nyyttejä, kasviksia ja lihaa. Viinin kanssa tarjottu italialainen punaviini oli loistokas. Japanilaisten joukossa oli viiniharrastaja, joten tämä puoli oli hyvässä hoidossa. Mies käyttikin viinin valintaan niin aikaa kuin harkintaa.
Erityisen hauskaksi illallisen teki kuitenkin paluumatkalla ymmärtämme seikka. Japanissa ei arvosteta naisia, jotka syövät reippaasti ruoasta nauttien tai nauravat äänekkäästi. Pitää olla niukkaruokainen, hiljainen ja ymmärtää poistua siinä vaiheessa, kun olisi tyttöbaarin aika. Seurueemme kaksi naista - minä ja Lea - teimme asiat juuri nurinpäin. Tilannetta saattoi pelastaa se, että molemmat olemme lohikäärmeitä sikäläisen horoskoopin mukaan - arvokas merkki - mikä onneksi tuli mainittua illan aikana. Lännessä sillä ei pääse briljeeraamaan.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home