maanantaina, joulukuuta 18, 2006

Illallisraportti 1/2

Viikko sitten lauantaina vietimme mukavan illan vanhojen (siis pitkäaikaisten, ei ikäloppujen :-) ystävien kera. Jos firman pikkujoulut eivät olisi sattuneet edelliseen iltaan, olisin värkännyt hauki-lohipateen kylmäksi alkupalaksi. Nyt ruokalajien määrä jäi kolmeen - shamppanjalla höystetty hernesosekeitto, uunissa kypsennetty naudan ulkofile + bataattisose, ja kotitekoinen tiramisu. Tässä ensin juttua keitonteosta, muut ruoat seuraavat myöhemmin.

Hiltusen ja Nyströmin ruokaviinikirjassa Kokki ja viinikauppias Ranskassa (Tammi 2004) esitellään monia kokeilemisen arvoisia ruokia. Sieltä löytyi myös tämä hernesosekeitto, joka tehdään tuoreista tai pakastetuista herneistä. Ja se oli kuulkaa hyvää! Aivan ainutlaatuista.

Shamppanjalla höystetty hernesosekeitto (crème ninon)

  • 400 g pakasteherneitä

  • 5 dl kanalientä

  • 1 salottisipuli

  • 20 g voita

  • 1 rkl vehnäjauhoja

  • 1 dl shamppanjaa tai kuohuviiniä

  • 1 dl kuohukermaa

  • 1 laakerinlehti

  • suolaa

  • valkopippuria


Kuori ja pilko salottisipuli. Kuumenna kasari ja sulata voi. Kuullota salottisilppua hetki. Lisää sitten jauhot ja anna kypsyä hetki. Sekoittele välillä. Lisää sitten kanaliemi ja laakerinlehti ja sekoita kunnolla. Anna kiehua noin 10 minuuttia, kunnes lisäät herneet. Anna kiehua vielä noin 5 minuuttia ja soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Siivilöi keitto tiheän siivilän läpi kasariin. Mausta suolalla ja pippurilla. Vatkaa sitten kerma löysäksi vaahdoksi. Kiehauta keitto ja siirrä tarjoilukulhoon. Juuri ennen annostelua lisää keittoon kermavaahto ja lorauta kuohujuoma päälle. Sekoita varovasti kauhalla ja tarjoile heti.

Tämän kanssa juotiin tietysti samaa kuohuviiniä, jota laitettiin keittoonkin: Monmousseau. Kyseessä on crémant de Loire, monille tuntematon herkku, jota kannattaa varsinkin uudenvuodenaattona suosia. Crémantteja valmistetaan useilla eri viinialueilla, ja ne ovat usein miltei yhtä hyviä kuin shamppanja ja peittoavat monet muut kuohuviinit mennen tullen. (No, cavoissa on kyllä joitakin tosi hyviä...)

Aika oireellista on, ettei suomenkielinen Wikipedia tunne crémanttia lainkaan mutta saksankielinen kyllä. Hehän ovat maantieteellisesti samalla korkeudella :-) Saattaa johtua myös saksalaisten hinta-laatu-tietoisuudesta. Tai sikäläisten wikintekijöiden harrastuneisuudesta.