Kutunjuustoa
Koska palasimme molemmat erillisiltä työmatkoiltamme vasta myöhään perjantaina, perjantaivakiomme eli pihvi, salaatti ja punaviini siirtyi lauantaille. Härän kyljys, tuoretta parsaa ja maalaisleipää - mikäs sen parempaa? Vaan olipa parempaakin. Sivuruokalajiksi aiottu pikkusalaatti varasti huomion! Syynä oli Kolatun yrttifeta Wilhelmina.
Sekoitimme kutunjuustokuutioita, ihania cocktail-tomaatteja ja vihreää salaattia. Päälle lorautettiin "fetan" öljyä, siis sitä rypsiöljyä, jossa juustokuutiot lepäsivät purkissaan. Mein Gott! Päätimme tehdä vastaavanlaisen pääruoan tänään, eli annoskokoa vaan suuremmaksi.
Sattumalta samainen Kolattu oli Glorian palkituissa. Ostin eilisellä kauppareissulla nimittäin tupla-Glorian (vanha ja uusi lehti yhden hinnalla), ja sain näin käsiini maaliskuisen lehden, jossa palkitut esiteltiin. Sattui siis sopivasti, että samana päivänä nautin heidän juustoaan.
Kolatun nimeen olen törmännyt ennenkin. Muinoin männä vuonna Itäkeskuksen Stockan juustoesittelystä tarttui matkaamme heidän valkohomejuustonsa, joka myös oli taivaallista. Samaa juustoa oli Ilmattaressakin, joskin tuolloin raportoin sen väärin kutsumalla sitä Mouhijärven Werneriksi. (Taisivat muistiinpanot olla vaillinaiset tai huolimattomasti laaditut, jostain syystä...)
Ei ihme, että heidän juustojaan menisi enemmän kuin ehtivät tuottamaan.
Sekoitimme kutunjuustokuutioita, ihania cocktail-tomaatteja ja vihreää salaattia. Päälle lorautettiin "fetan" öljyä, siis sitä rypsiöljyä, jossa juustokuutiot lepäsivät purkissaan. Mein Gott! Päätimme tehdä vastaavanlaisen pääruoan tänään, eli annoskokoa vaan suuremmaksi.
Sattumalta samainen Kolattu oli Glorian palkituissa. Ostin eilisellä kauppareissulla nimittäin tupla-Glorian (vanha ja uusi lehti yhden hinnalla), ja sain näin käsiini maaliskuisen lehden, jossa palkitut esiteltiin. Sattui siis sopivasti, että samana päivänä nautin heidän juustoaan.
Kolatun nimeen olen törmännyt ennenkin. Muinoin männä vuonna Itäkeskuksen Stockan juustoesittelystä tarttui matkaamme heidän valkohomejuustonsa, joka myös oli taivaallista. Samaa juustoa oli Ilmattaressakin, joskin tuolloin raportoin sen väärin kutsumalla sitä Mouhijärven Werneriksi. (Taisivat muistiinpanot olla vaillinaiset tai huolimattomasti laaditut, jostain syystä...)
Ei ihme, että heidän juustojaan menisi enemmän kuin ehtivät tuottamaan.
posted by rinsu at 10:01
2 Comments:
Täälläkin Kolatun fani! Paitsi että ovat herkullisia ja ihania juustoja, on myös superisti hienompi fiilis nauttia ruokaa, jonka tietää olevan kotimaista, jossei nyt IHAN läheltä olekaan. :-) Jos keksit kuttu-cheddarista jonkin oivan reseptiviritelmän, jakoon vaan. Isse mietiskelen päätäni puhki.
Jaa-a. Meillä on reseptit tuppaavat olemaan lajia leikkaa ja sekoita... Täytyypä ottaa tuo cheddar ostoslistalle ja miettiä.
Minusta muuten edelleen tuntuu, etten saanut Ilmattaren juustoa raportoitua oikein. Hmm.
Lähetä kommentti
<< Home