perjantaina, syyskuuta 08, 2006

Kämpin Yume tarjoaa ruokaluksusta

Viime viikolla juhlistimme hääpäiväämme illallisella Yumessa. Alun perin aioimme pienelle ulkomaanmatkalle, mutta totesimme luksusillallisen kotikaupungissa vaativan vähemmän pakkaamista ja muuta vaivaa. Harkitsimme tosin myös Tampereelle matkustamista, mutta se jäi muutaman käytännön asian takia väliin. Olin jo ehtinyt varata huoneen Tammerista ja pöydän Tiiliholvista. Olisi kyllä ollut hauska mennä Tiiliholviin - edellisen kerran söimme siellä tasan kymmenen vuotta aiemmin... Se olikin varsin eriskummallinen hääjuhla se. Ehkä kirjoitan siitä vielä joku päivä.

Yume oli silkkaa juhlaa. Paikan sisustus on omaa luokkaansa, ja tehoja se saa himmeästä valaistuksesta, jossa kuitenkin näkee olennaiset asiat eli ruokalistan, ruoan ja pöytäseuran. Ei vaan, nautimme myös ravintolan muiden asiakkaiden katselusta. Paikalla oli muun muassa kuuden hengen bisnesseurue läppäreineen, yksinäisiä pistäytyjiä (joilla näkyi olevan varaa syödä arki-illallinen Kämpin alakerrassa :-) ja yksi humaltunut Hesarin toimittaja, joka ahkerasti kirjasi ilmeisiä oivalluksiaan paperinpalalle. Kiva elämä hänellä - työtä ja viiniä limittäin.

Koska astiat - ja mahdollisesti myös kalustus - ovat Japanista, kaikki on hauskan pientä. Pöydät olivat niin matalia, että kerrankin lyhyt ihminen sai istua ergonomisesti. Mataluuden takia ja ehkä kohteliaisuussyistäkin sommelier polvistui pöydän viereen antamaan suosituksia ja vastaanottamaan tilauksia. Pöydät ovat pieniä myös pinta-alaltaan, niinpä vesi- ja viinipulloille tuodaan pöydän viereen erillinen jalallinen laatikko.

Otimme molemmat maistelumenun, johon kuuluu seitsemän ruokalajia. Kaksi alkuruokaa, sushiannos, kaksi pääruokaa, ja kaksi jälkiruokaa pitivät meidät hyvällä tuulella, vaikka omaehtoinen viinivalintamme ei ollutkaan paras mahdollinen. Olisi pitänyt uskoa sommelieria, joka ehdotti Rieslingiä kalavoittoiselle aterialle. No, joka tapauksessa maut olivat parhaimmillaan ekstaattisia, "huonoimmillaan" "vain" laadukkaita. Alkuruoat ja jälkiruoat keräsivät parhaat pisteet, 9 ja puoli. Pääruoat saavat 8 ja puoli tai yhdeksän. Suoraan sanoen muistini ei tässä asiassa ole paras mahdollinen, sillä alkuun nauttimiemme samppanjalasien jälkeen jaoimme kahteen pekkaan kokonaisen valkoviinipullon, sitten lasilliset punaviiniä liharuoan ohessa ja jossain välissä kannun sakea. Huhhuh.

Vielä ruoista: Yume yhdistää länsimaisia ja japanilaisia raaka-aineita ja tekniikoita. Perinteitä ennakkoluulottomasti yhdistämällä syntyy ennalta-arvaamattomia, hintansa väärttejä ruokia. Vaikka maistelumenu maksoi 70 euroa, ei yhtään harmittanut. Jos haluaa järkeillä hinnan kohtuullisemmalta kuulostavaksi, rahaa kului 10 euroa per ruokalaji. Ja sehän on varsin edullista :-)

Viinilista oli komea. En pärjännyt alkuunkaan tunnista ja valitse -leikissä.

Yume saa arvosanaksi 9 ja puoli.