Potlohkoa

Olen tarjonnut karjalaissukulaisilleni karjalanpaistia. Olemme hehkutelleet sukuasioilla teemaruoan ääressä. Meille on riittänyt suhteellisen tuore perinneruoka, se jota vanhempamme ja isovanhempamme söivät Kannaksella asuessaan.

Tai näin siis luulin. Mainittuani karjalanpaistista tädilleni hän oikaisi meitä välittömästi: ei mitään karjalanpaistia vaan potlohkoa! Potlohko on uuniruoka, jossa perunaa ja sianlihaa kasataan kerroksittain vuokaan. Sitä siellä oikeasti syötiin. Täytyy kokeilla, joskaan en ole suuri sianlihan ystävä.

Toinen iäkäs sukulaisnainen valisti minua taannoin siitä, miksi Karjalassa syötiin varsinkin arkena pataruokia. Kotona ei ollut ketään, joka olisi laittanut ruokaa. Ruoan piti valmistua itsekseen perheen ollessa peltotöissä. Kotonahan oli korkeintaan pikkulapsia, joita joku pari vuotta vanhempi vahti. Aikuiset - ylipäätään työkykyiset - olivat hankkimassa elantoa.

Aamulla ruoka valmisteltiin ja tuikattiin uuniin. Kun pellolta tultiin syömään puolenpäivän maissa, ruoka oli hautunut ja valmista tarjottavaksi. Miesväen levätessä pankon päällä perheenäiti tiskasi, minkä jälkeen oltiin taas valmiit peltotöihin. Ei siis näperrelty taiteellisia asetelmia lautaselle, eikä harrastettu useita ruokalajeja!