Aah, vaihtelua
Ensimmäisen työpäivän kanttiinilounas oli ihanan epäjoulumainen. Leivitettynä paistettua tofua, riisiä, ja mangokastiketta. Porkkanaraaste ei varsinaisesti istu kokonaisuuteen maultaan mutta väriltään kyllä. Se oli oma valintani, ei talon tarjoke.
Huomaan pitäväni hedelmäkastikkeista. Tämä on yllättävä havainto sikäli, että inhoan raasteisiin sekoitettuja makeita aineksia, enkä pidä ananaksesta pizzoissa. Peruskoulun porkkanaraaste-rusina-raejuusto -yhdistelmä oli sietämätön. Samoin ananakset kiinankaalin kanssa. Tuollaiset viritykset saavat minut kiertämään koko salaattikaukalon kaukaa. Jo se, että salaattia ylipäätään tarjoillaan kaukaloissa, saa minut epäilemään ravintolan tarkoitusperiä. Sikalaako ne luulevat pitävänsä?
Voisiko joku ammattilainen, Polkkapossu vaikkapa, mennä kouluttamaan suurkeittiöväkeä? Kai niitä vitamiineja ja kuituja saa ruokiin uusinkin keinoin?
Noh, aiheeseen. Mangokastike tofun päällä oli erittäin tarpeellinen, koska tofu sinänsä oli marinoimattomana täysin mauton ja hajuton. Sama päti riisiin. Aterian ainoa ilo oli reippaassa soosissa ja tavallista leveämmässä porkkanaraasteessa. Ihan hyvä alku joulunjälkeiselle ruokaelämälle.
3 Comments:
Ihanaa huomata, että jollain on samat inhokit kuin minulla...
Niin. Eniten minua ällistyttää, miksi nuo raasteyhdistelmät ovat säilyneet niin pitkään. Pitääkö niistä joku, vai eikö asiakasmieltymyksillä ole mitään väliä?
Niinpä. Ja kuka ne on alunperin keksinyt, ja miksi...?
Lähetä kommentti
<< Home