Luomu ei ole ihmistä varten

Tämän päivän Hesari pohtii luomun suosiota. Useimmat esitetyt syyt - terveellisyys, maku ja maaseudun menestys- ovat ihmiskeskeisiä. Niissä ihminen voi paremmin. Itse en usko luomun maistuvan välttämättä paremmalta tai edistävän juurikaan terveyttäni. En vain halua, että maaperään tungetaan lannoitteita ja kasveihin ruiskutetaan myrkkyjä, puhumattakaan eläinten huonosta kohtelusta. On tietysti kiva, jos en saa ruoasta satoja lisäaineita tai myrkkyjäämiä, mutta pääsyy luomun käytöön on eettinen: ihmisellä ei ole oikeutta pitää eläimiä lihotettavina vankeina tai pilata vesistöjä lannoittein. Näin ollen luomu ei siis ole minua vaan luontoa varten.

Ei ole ihme, etteivät kaikki koe luomun kalliimpaa hintaa oikeutetuksi, jos luomuruokien makuero ei ole tuntuva. Kun terveellisyyskään ei ole todistettua, omaa hyvää edistävät syyt rapistuvat käyttökelvottomiksi. Eläinten oikeudet eivät taida kaupan kassalla loppulaskua arvioitaessa merkitä paljoakaan. Ehkä jonkinlainen systeemiajattelu voisi purra. Sen mukaan ekologista systeemiä ei saa sorkkia kemiallisin lisin.

Hesarin haastattelema Luomuliiton toiminnanjohtaja Arja Peltomäki uskoo luomuhengen olevan nosteessa, joten ehkä on syytä optimismiin. Ehkä eettisyys on muotia.