Saako kanaa syödä?
Vastuullisuus ja eettisyys ovat nykytrendejä, jotka valtaavat alaa ravinto(la)maailmassakin. Kuuluisat ravintolat luopuvat perinteisesti arvostetuista raaka-aineista eettisin perustein. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Wolfgang Puck on luopunut hanhenmaksan käytöstä.
Itseäni on pitkään askarruttanut kanansyönti. Kyseessähän on helppo, maukas ja edullinen raaka-aine, jota suomalaiset syövät varmasti viikottain. Meillä on ollut tapana kokata kanasooseja parikin kertaa viikossa. Kanansyöjien on kuitenkin hyvä lukea Kuluttajatutkimuskeskuksen blogissa käytyä keskustelua siitä, kuinka vastuullista kanansyönti oikeastaan on.
Luomukanaahan ei Suomessa hevin saa, toisin kuin esimerkiksi Italiassa (maaseudulla pääasiassa), jossa vapaana oliivipuiden alla käyskennelleen kanan voi ostaa naapurista. Olen ollut seuraamassa tällaisen ruoan alkutaivalta eli nähnyt aterian höyhenpuvussaan vielä muutama tunti ennen illallista. Tuolloin se tosin oli jo kuolleena ämpärissä talon pääoven vieressä. Tuoretta siis. Pääruokamme kasvinkumppanit jatkoivat teputteluaan korkeassa ruohikossa oliivitarhassa.
Itseäni on pitkään askarruttanut kanansyönti. Kyseessähän on helppo, maukas ja edullinen raaka-aine, jota suomalaiset syövät varmasti viikottain. Meillä on ollut tapana kokata kanasooseja parikin kertaa viikossa. Kanansyöjien on kuitenkin hyvä lukea Kuluttajatutkimuskeskuksen blogissa käytyä keskustelua siitä, kuinka vastuullista kanansyönti oikeastaan on.
Luomukanaahan ei Suomessa hevin saa, toisin kuin esimerkiksi Italiassa (maaseudulla pääasiassa), jossa vapaana oliivipuiden alla käyskennelleen kanan voi ostaa naapurista. Olen ollut seuraamassa tällaisen ruoan alkutaivalta eli nähnyt aterian höyhenpuvussaan vielä muutama tunti ennen illallista. Tuolloin se tosin oli jo kuolleena ämpärissä talon pääoven vieressä. Tuoretta siis. Pääruokamme kasvinkumppanit jatkoivat teputteluaan korkeassa ruohikossa oliivitarhassa.
posted by rinsu at 19:37
5 Comments:
Itselläni on kymmenen vuoden kala- ja kasvissyöjähistoria, josta suurimman osan pärjäilin ilman kanaa, viimeisinä vuosina lisäsin sen ja kalkkunan saadakseni kroonisesti matalat hemoglobiiniarvot pysymään siedettävissä lukemissa. Olisi sen varmaan jotenkin eläinperättömiä tuotteita yhdistellenkin saavuttanut, mutta tuntui hankalalta ja jatkuva väsymys häiritsi elämää ja etenkin treenejä. Tuossa vuosi sitten söin välissä vuoden punaistakin lihaa, mutta totesin, ettei se sovi minulle ja nyt on taas mennyt vuosi ilman, terveempänä. Kanaa syön edelleen ja kärsin eettisiä tuskia. Luomuun satsaisin mielelläni vähäisistä opiskelijapennosistakin, mutta saatavuus on toden totta kehnoa. Pitäs varmaan jotenkin kampanjoida sen puolesta :-) Jouluna etsin perheelleni luomukinkkua, eikä sekään ollut kovin simppeliä.
Toistaiseksi kärsivien broilerien syöntini jatkuu, mutta vähän on ristiriitaiset fiilikset. Vaan niin mukavuudenhaluinen ja itsekäs olen, että vaikealta tuntuu luopuakaan. Tänään on kotikeittiöni ruokalistalla kana-cesar, että sitä rataa ;-)
Sinut on haastettu! Tutustu omaan rypälepersoonaasi. :-)
Kiitos haasteesta ja terveisiä Lontoosta. Tein ko testin jo aiemmin - olen Pinot Noir. No, mikäs siinä. Olisin mielelläni ollut myös esim Grenache tai joku italialainen alueellinen kummallisuus, mutta aina ei voi voittaa.
K-kaupat myivät noin neljä vuotta sitten kokonaista, pakastettua luomubroileria.Komea lintu joka oli puolet suurempi kuin tavallinen, painoa oli 2,5-3 kg.Kana oli siis viettänyt pidemmän ja paremman elämän kuin keskitysleireissä varttuneet lajitoverinsa. Makukin oli myös aivan toista luokkaa. Se todella oikeasti maistui kanalle.
Pari vuotta sitten myynti loppui. Yritin etsiä broiskuja vielä Helsingin kauppatorin hallista.Markkasen lintukaupasta kerrottiin että Kariniemi oli vetänyt tuotteen myynnistä kannattamattomana.
Ainoa keino hankkia luomukanaa on varmaan kysyä niitä luomukanaloista. He voivat tietää jonkin vähittäismyyntikanavan.
Kiitos tiedosta.
Lähetä kommentti
<< Home